Vapauden Kaipuu
marraskuuta 20, 2017
Hain
kahvikuppini, palautin avaimeni. Avasin ulko-oven, kävelin pois
katsomatta taakseni. Kuulin, kuinka työpaikkani ovi sulkeutui
takanani, viimeisen kerran. En jäänyt kaipaamaan työkavereita, en
vuorotyötä, en kiireisiä työpäiviä, en mitään. Nyt on aika rentoutua.
Olen
työtön. Tämä pieni sana, joka on saatu kuulostamaan niin
häpeälliseltä, kolkolta ja lohduttomalta. Tämä sana, joka vie
ihmiseltä lähes ihmisarvon. Minulle se pieni sana on onni ja uusi
mahdollisuus, oma valintani. Nyt minulla on aikaa olla itseni kanssa.
Ei enää kiireisiä aamuja, ei aikataulutettuja päiviä, ei
väkinäisiä kahvipöytä keskusteluja, ei kiirettä mihinkään.
Töissä käydessäni unelmoin, vuodesta toiseen, että olisi
vähemmän töitä ja enemmän vapaa-aikaa. Nyt minulla on aikaa,
vapaus tehdä sitä, mitä itse haluan. Minulla on aikaa
harrastaa, voin lähteä lenkille koska itse haluan. Voin mennä
kauppaan heti aamusta, välttäen kilometrin pituiset jonot. Minun ei
ole pakko lähteä mihinkään, jos en halua. Minä voin lähteä, jos haluan. Minulla on 37,5 tuntia
viikossa enemmän aikaa toteuttaa itseäni. Olen työtön, mikä
ihana mahdollisuus se onkaan.
Kaikkea
normaalista poikkeavaa pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa
huonona asiana. Sen takia me suomalaiset voidaan tällä hetkellä
niin huonosti. Meidän ei anneta olla sellaisia, mitä haluaisimme
olla. Meidän täytyy tehdä asioita, jotka ovat yleisesti
hyväksyttyjä, kaikkea normaalista poikkeavia asioita pidetään
kauhistuttavana ja ei hyväksyttävinä. Meidän pitäisi elää
tietynlaisen muotin mukaan, jotta olisimme hyväksyttyjä kansalaisia ja
kavereita. Haluan olla erilainen, haluan olla oma itseni, haluan
tehdä asiat omalla tavallani. Uin vastavirtaan, iloitsen
vapaudestani ja itsestäni. Nyt minun ei tarvitse tuhlata elämästäni
37,5 tuntia viikossa siihen, mistä saan palkaksi ahdistusta ja
vapauden kaipuuta. Nyt minun ei tarvitse heittää arvokasta aikaani
hukkaan. Vapauteni on arvokkaampaa, kuin työstäni maksettu palkka.
Enää
ei ole aikaisia aamuherätyksiä väsyneenä, pakotettuna lähtemään
töihin. Enää ei ole seuraavia kahdeksaa tuntia, jotka kuluvat
kuin hidastetussa filmissä. Enää ei ole kellon vilkuilua, jonka
edellisestä vilkuilusta on kulunut minuutti. Enää ei ole haaveilua
siitä, mitä teen kun pääsen kotiin. Enää ei ole sitä odotusta,
jolloin työpäivä loppuu. Enää ei ole väsymystä, mikä
työpäivän jälkeen tulee. Enää ei tarvitse mennä ajoissa
nukkumaan, jotta jaksaa herätä väsyneenä uuteen työpäivään.
Aina on olemassa useampia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kuin se,
mitä tällä hetkellä teet. Elämän tärkeimmät asiat
löytyvät muualta, kuin työpaikalta.
0 kommenttia