Elämä muuttuu ja muuttaa
tammikuuta 19, 2018
Muistan
erään keskustelun, jonka kävimme vanhimman poikani kanssa noin
vuosi sitten. Poikani kertoi minulle, että ”olet eron jälkeen
muuttunut”. Pojan sanat saivat minut silloin hetkeksi hiljaiseksi, en
tiennyt mitä sanoa. Asiaa useaan kertaan jälkeenpäin miettien ja
pohtien, poikani oli oikeassa. Olen muuttunut hyvinkin paljon. Ehkä
sen jo silloin sisimmässäni tiedostin, mutta en ollut hyväksynyt
asiaa.
Elämä
on mahtava matka, täynnä vaiheita, mitä ihmeellisimpiä tarinoita
ja kappaleita. Se tarina alkaa itkulla ja päättyy useimmiten
itkuun. Se mitä siinä välissä tapahtuu, on monen tekijän summa.
Kaikella on kuitenkin tarkoituksena, alkunsa ja loppunsa. Asiat,
jotka eilen olivat läsnä ja hyvin, eivät välttämättä huomenna
ole. Olen pohtinut aikaisempia elämäni kappaleita ja hyväksynyt
sen, että sisimmässäni on todellakin tapahtunut muutos, niin kuin
poikani kertoi.
Mutta
eikö elämän pitäisi olla juuri sitä, muuttumista ja uudistumista? Jokainen hetki, jokainen tilanne muuttavat ihmistä. Se
ihminen joka olin eilen, ei suinkaan tarkoita, että olen tänään
sama ihminen. Meissä tapahtuu muutoksia joka päivä, opimme uusia
asioita, koemme uusia asioita, niin hyviä kuin huonojakin, kypsymme
ja vanhenemme. Suljemme ja avaamme uusia kappaleita elämässämme,
kirjoitamme uusia tarinoita ja päätämme vanhat tarinat. Elämä on
kuin autolla ajamista, kokoajan on muistettava katsoa eteenpäin.
Menneet tarinat ja kappaleet häviävät taustapeiliin niin kuin
maisemat ja jäävät muistoiksi.
Tämä
tie, jota olen vuosia kulkenut eteenpäin, on vienyt minua kuitenkin
taaksepäin. Raskaat
vuodet, raskaat koetut asiat ovat tehneet tehtävänsä. Nämä pienet asiat, isot asiat, kaikki ovat muokanneet minusta sen, mikä nyt olen. Asiat, joita elämässäni on tapahtunut tai ei ole tapahtunut, ovat muuttaneet minua. Ajatukseni itsestäni, elämästä, ympärillä olevasta maailmasta ja muista ihmisistä ovat muuttuneet.
Laivani
on ollut liian pitkään ankkuroituna vieraaseen satamaan. Pohja on
hiljalleen lahonnut ja madot ovat tehneet pohjaan reikiä. Näistä
nämä helvetilliset, pienet ja iljettävät luikertelijat ovat
vuosien aikana päässeet turmelemaan laivani sisukset. Nämä madot ovat saaneet aikaiseksi sen, että olen pitkään jo ollut
kyllästynyt tähän tarinaan, mitä nyt elän. Tämä kappale on saanut minut voimaan pahoin. Siksi uudistun,
muutun ja luon nahkaani, kuin käärme. Olen löytänyt mahdollisen
portin onnellisuuteen. Vielä jonakin päivänä, laitan avaimen
porttiin, kuulen portin avautuvan ja tunnen, kuinka kasvojani pyyhkäisee lämmin, uusi tuulahdus. Toivon, että tämä
tuulahdus on se, joka vie minut kauas onnellisuuteen.
1 kommenttia