Elämä muuttuu ja muuttaa

tammikuuta 19, 2018


Muistan erään keskustelun, jonka kävimme vanhimman poikani kanssa noin vuosi sitten. Poikani kertoi minulle, että ”olet eron jälkeen muuttunut”. Pojan sanat saivat minut silloin hetkeksi hiljaiseksi, en tiennyt mitä sanoa. Asiaa useaan kertaan jälkeenpäin miettien ja pohtien, poikani oli oikeassa. Olen muuttunut hyvinkin paljon. Ehkä sen jo silloin sisimmässäni tiedostin, mutta en ollut hyväksynyt asiaa.

Elämä on mahtava matka, täynnä vaiheita, mitä ihmeellisimpiä tarinoita ja kappaleita. Se tarina alkaa itkulla ja päättyy useimmiten itkuun. Se mitä siinä välissä tapahtuu, on monen tekijän summa. Kaikella on kuitenkin tarkoituksena, alkunsa ja loppunsa. Asiat, jotka eilen olivat läsnä ja hyvin, eivät välttämättä huomenna ole. Olen pohtinut aikaisempia elämäni kappaleita ja hyväksynyt sen, että sisimmässäni on todellakin tapahtunut muutos, niin kuin poikani kertoi.


Mutta eikö elämän pitäisi olla juuri sitä, muuttumista ja uudistumista? Jokainen hetki, jokainen tilanne muuttavat ihmistä. Se ihminen joka olin eilen, ei suinkaan tarkoita, että olen tänään sama ihminen. Meissä tapahtuu muutoksia joka päivä, opimme uusia asioita, koemme uusia asioita, niin hyviä kuin huonojakin, kypsymme ja vanhenemme. Suljemme ja avaamme uusia kappaleita elämässämme, kirjoitamme uusia tarinoita ja päätämme vanhat tarinat. Elämä on kuin autolla ajamista, kokoajan on muistettava katsoa eteenpäin. Menneet tarinat ja kappaleet häviävät taustapeiliin niin kuin maisemat ja jäävät muistoiksi.

Tämä tie, jota olen vuosia kulkenut eteenpäin, on vienyt minua kuitenkin taaksepäin. Raskaat vuodet, raskaat koetut asiat ovat tehneet tehtävänsä. Nämä pienet asiat, isot asiat, kaikki ovat muokanneet minusta sen, mikä nyt olen. En jaksa enää samalla lailla niitä asioita, mitä ennen jaksoin. Ennen tapasin ihmisiä, kävin ulkona, olin sosiaalinen ja osallistuin asioihin koska ”niin kaikki muutkin tekevät” ja ”pitää olla sosiaalinen”. Olin aina läsnä ja valmiina toisia varten. Nyt olen väsynyt siihen, että jatkuvasti pitää olla läsnä toisia varten.


Olen aina ollut erakko ja viihtynyt parhaiten yksin mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän nautin yksin olemisesta, omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Muiden ihmisten läsnäolo on alkanut tuntua päivä päivältä aina vain ikävämmältä ja väsyttävämmältä, ympärillä oleva meteli ja hälinä ärsyttävät. En nauti ystävien tapaamisista, käydä heidän kanssaan merkityksettömiä keskusteluja, kysellä toisten ihmisten kuulumisia. Asiat, joita elämässäni on tapahtunut tai ei ole tapahtunut, ovat muuttaneet minua. Ajatukseni itsestäni, elämästä, ympärillä olevasta maailmasta ja muista ihmisistä ovat muuttuneet.

Laivani on ollut liian pitkään ankkuroituna vieraaseen satamaan. Pohja on hiljalleen lahonnut ja madot ovat tehneet pohjaan reikiä. Näistä nämä helvetilliset, pienet ja iljettävät luikertelijat ovat vuosien aikana päässeet turmelemaan laivani sisukset. Nämä madot ovat saaneet aikaiseksi sen, että olen pitkään jo ollut kyllästynyt tähän tarinaan, mitä nyt elän. Tämä kappale on saanut minut voimaan pahoin. Siksi uudistun, muutun ja luon nahkaani, kuin käärme. Olen löytänyt mahdollisen portin onnellisuuteen. Vielä jonakin päivänä, laitan avaimen porttiin, kuulen portin avautuvan ja tunnen, kuinka kasvojani pyyhkäisee lämmin, uusi tuulahdus. Toivon, että tämä tuulahdus on se, joka vie minut kauas onnellisuuteen.


You Might Also Like

0 kommenttia

Facebook

Suosituimmat

Instagram