Hidasta vauhtia, löydät itsesi
toukokuuta 05, 2017
Minulle
on viimeisten kuukausien aikana annettu paljon aikaa miettiä itseäni
ja elämääni, olen pystynyt irrottautumaan kiireestä ja
hektisestä elämästä, nauttinut
pienistä asioista. Olen
nauttinut tästä kiireettömyyden tunteesta suunnattoman paljon.
Minulla on ollut aikaa miettiä kuka olen, mistä tulen, minne menen
ja mitä haluan. Olen
pysähtynyt aloilleni, pyrkinyt irrottamaan mieleni kehosta,
katsomaan elämääni ikään kuin sivusta.
Olen alkanut nähdä itseäni ja ympäröivää maailmaa toisinlaisin
silmin, omin silmin.
En
ole aikaisemmin oikein myynyt itselleni ajatusta, että ihminen
lähtee maailmalle etsimään itseään.
Olen naivisti ajatellut, että miten jossain voi löytää itsensä,
samasta kehosta jossa päivittäin elää? Voiko muka lähtemisestä,
matkustelun tuomista kokemuksista tai toisiin kulttuureihin
tutustumalla löytää itsensä.
Olen pitänyt sellaista itsensä etsimistä hippien ja piipertäjien
touhuina. Anteeksi! Viimeisten
kuukausien aikana olen oivaltanut, että eihän kyseessä ole
pelkästään se matkustus tai ne kokemukset vaan se vapaus, aika
itselle, omille ajatuksilleen, tunteilleen, ennen kaikkea
mahdollisuus hidastamiselle.
Hektisessä
yhteiskunnassa sitä aikaa on monesti vaikea järjestää.
Ihmiset haalivat liikaa tekemistä, kertyy paljon hoidettavia asioita
sekä on liian paljon liikkuvia osia, jotka pyrkivät
epätasapainottamaan elämää.
Itse kun on siinä hektisen myrskyn kehässä, on vaikea ymmärtää
ja tuntea itseään, nähdä asioita selkeästi.
Katsellessani
itseäni ikään kuin ulkopuolisena, tajusin, että minä olen
hengissä, olen olemassa ja joka päivä hengitän.
Minä olen minä eikä kukaan sitä voi minulta ottaa pois.
Minulla on omat tapani, ajatukseni, paheeni, heikkouteni, tunteeni,
haluni, haaveeni, unelmani ja toiveeni.
Ne tekevät minusta minun, ainutlaatuisen ihmisen, ihmisen
minkälaista toista ei ole olemassa.
Olen uniikkia kappale.
0 kommenttia